Englannintaa vai englantaa? Postavljač teme: Alfa Trans (X)
|
|---|
Alfa Trans (X) 
Local time: 01:50
engleski na finski
+ ...
Sivustolla sanaristikot.net jupejus ihmettelee:
"Mistäs tuon tietää, jos eri kielistä vääntää noita muotoja, että mikä on oikein.
suomi - suomentaa
ruotsi - ruotsentaa
iiri - iirintää, miksi ei iirentää
saksa - saksantaa, tuskin saksata tai saksentaa vai?
tanska - tanskantaa
norja - norjentaa (ainakin kielijänteitä)
venäjä - venäjäntää?, venäjentää?
englanti - englannintaa???
Kukahan kielentaitaja... See more Sivustolla sanaristikot.net jupejus ihmettelee:
"Mistäs tuon tietää, jos eri kielistä vääntää noita muotoja, että mikä on oikein.
suomi - suomentaa
ruotsi - ruotsentaa
iiri - iirintää, miksi ei iirentää
saksa - saksantaa, tuskin saksata tai saksentaa vai?
tanska - tanskantaa
norja - norjentaa (ainakin kielijänteitä)
venäjä - venäjäntää?, venäjentää?
englanti - englannintaa???
Kukahan kielentaitaja tekisi luettelon yleisimmistä kielistä oikeaan muotoon?"
Näin ihmettelee maallikko, joka ei ole kai kieliopista kuullutkaan. Myös moni suomalainen oppilaani ihmettelee, miksi sanotaan Turussa, vaikka kaupungin nimi on Turku. Moni suomalainen ei tiedä mitään sananvartalon ja perusmuodon eroista.
Pyrimme aina mahdollisimmaan lyhyisiin muotoihin puhekielessä, koska haluamme keskustelun etenevän mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Tähän on suuri kiusaus myös kääntäjällä, koska lyhyemmät sanat tekisivät kääntämisen joutuisammaksi.
Joku esitti, että lyhyempi muoto englantaa verbille englannintaa olisi käyttökelpoisempi. Näin varmasti onkin, mutta meillä on tietyt kielioppisäännöt kielessämme eikä niistä voi sallia kovin suuria poikkeamia ilman, että päädyttäisiin anarkiaan. Yksi niistä on se, että sanoilla on perusmuoto ja taivutusmuotoja. Ne yhdessä muodostavat sanan paradigman. Saman paradigman muodot tuntee siitä, että niillä on yhteinen alkuosa, jota nimitetään vartaloksi.
Sanan "englanti" vartalo on englanni- ja siihen lisätään sijapäätteet (englannissa, englannista jne). Sanan suomi vartalo on suome- ja siksi sanomme esim. suomeksi emmekä suomiksi. Joskus sanan vartalo on sama: sanan saksa vartalo on sama kuin perusmuoto ja siksi sanomme saksassa, saksasta jne. Samoin sanan tanska vartalo on tanska- ja sanan venäjä vartalo on venäjä- ja siksi puhumme tanskan ja venäjän kielestä emmekä esimerkiksi "tansken" ja "venäjen" kielestä.
Käytämme sanan vartaloa myös muodostaessamme substantiivista johdettuja verbejä. Siksi sanomme englannintaa, suomentaa, saksantaa, tanskantaa, venäjäntää jne.
Jokaisella suomalaisella on tieto siitä, miten kieltä käytetään. Tunnemme suomen kielen keinot, ilmaisut, sanaston ja rakenteet eli meillä on oma sisäinen kielioppimme, jonka varassa kieltämme käytämme. Nyky-yhteiskunnassa pelkkä spontaani ja tiedostamaton kielenhallinta ei aina riitä. Joudumme erilaisiin tilanteisiin, joissa kieltä on osattava käyttää eri tavoilla. Kirjoitetun kielen normit on oppimalla opittava. Jotta oppiminen olisi mahdollista, on tehtävä havaintoja ja keskusteltava kielestä. Siinä auttaa kuvaus kielestä ja siihen liittyvä käsitteistö. Sitä kutsutaan kieliopiksi. Suomen kielen kannalta erikoista on se, että mitään kielioppimallia tai kielioppiteoriaa ei ole laadittu alun perin suomen kielen kuvaamiseksi.
Parhainkaan kielen kuvaus ei yllä siihen, mihin äidinkielenkäyttäjän tietämys yltää. Kuten tiedämme, jokamies (esim. jupejus) tarvitsee kielioppia, jotta voisi tarkistaa kielenkäyttönsä oikeellisuuden. ▲ Collapse
| | | | Jussi Rosti
Finska
Local time: 01:50
Član (2005)
engleski na finski
+ ...
| Astevaihtelu | Oct 29, 2006 |
Viittaamasi ilmiö on pääosiltaan astevaihtelu, osittain deklinaatio, ja ne on perinpohjaisesti kuvattu suomen kieliopeissa, ei kannata varmaan yrittää tehdä kilpailevaa esitystä tähän.
Useilla suomen sanoilla on heikko ja vahva aste, jotka esiintyvät eri sijataivutuksissa.
Astevaihtelun produktiivisuus on heikkenemässä, mistä on hyvä esimerkki (uudehkon laina)sanan auto taivutus:
auto - auton *audon (kuten astevaihtelu vaatisi)
Mutta iha... See more Viittaamasi ilmiö on pääosiltaan astevaihtelu, osittain deklinaatio, ja ne on perinpohjaisesti kuvattu suomen kieliopeissa, ei kannata varmaan yrittää tehdä kilpailevaa esitystä tähän.
Useilla suomen sanoilla on heikko ja vahva aste, jotka esiintyvät eri sijataivutuksissa.
Astevaihtelun produktiivisuus on heikkenemässä, mistä on hyvä esimerkki (uudehkon laina)sanan auto taivutus:
auto - auton *audon (kuten astevaihtelu vaatisi)
Mutta ihan yksinkertaisella päättelyllä:
suomi - suomen -> suomentaa
ruotsi - ruotsin -> ruotsintaa *ruotsentaa
Lisätietoja kieliopeista. ▲ Collapse
| | | | Heinrich Pesch
Finska
Local time: 01:50
Član (2003)
finski na njemački
+ ...
Vaikeaksi se menee, kun ukotaan ja usataan tai aussitaan, tai sveitsitään ja itävallataan. Hauskoja nimityksiä, asiallisempi kyllä olisi sanoa: kääntäminen suomen kielestä US-englannin kielelle jne.
Fidetä vai susata, siinä ompi pulma!
t. Heinrich
| | | | Alfa Trans (X)
Local time: 01:50
engleski na finski
+ ...
POKRETAČ TEME | Vartaloa ei tunneta | Oct 29, 2006 |
Pyrin käsittelemään otsikkoasiaa kansantajuisesti eikä astevaihtelun vetäminen tähän yhteyteen ollut tarpeen, koska ongelma ei ollut se, että kyseiset henkilöt eivät olisi hallinneet astevaihtelua. Sen suomalaiset kyllä hallitsevat. He eivät tienneet sitä, että nomineilla yleensä on vartalo.
Pääosin on siis kyse sanan taivutuksesta eli deklinaatiosta, astevaihtelu on vain osa sitä. En halunnut puuttua konsonanttien astevaihteluun, koska se ei edes koske kaikkia no... See more Pyrin käsittelemään otsikkoasiaa kansantajuisesti eikä astevaihtelun vetäminen tähän yhteyteen ollut tarpeen, koska ongelma ei ollut se, että kyseiset henkilöt eivät olisi hallinneet astevaihtelua. Sen suomalaiset kyllä hallitsevat. He eivät tienneet sitä, että nomineilla yleensä on vartalo.
Pääosin on siis kyse sanan taivutuksesta eli deklinaatiosta, astevaihtelu on vain osa sitä. En halunnut puuttua konsonanttien astevaihteluun, koska se ei edes koske kaikkia nominien taivutustyyppejä. Sanan taivutus oli siis se ongelma tässä yhteydessä. Vartalo on lisäksi yleensä erilainen yksikössä ja monikossa, mutta ei siitä sen enempää. Jos ei tiedä mitään vartalosta, menee enemmän sooloilun puolelle.
Astevaihtelu on tärkeä sanan vartalon muutos, mutta se koskee vain konsonantteja k, p ja t. Se ei koske kaikkia suomalaisiakaan nomineja, vierasperäisistä puhumattakaan. Poikkeuksien esittelyä (esimerkiksi auto ja paraati) en myöskään nähnyt tarpeelliseksi. Niitä on vähän enkä ole aivan varma, että ne merkitsevät astevaihtelun heikkenemistendenssiä...
[Edited at 2006-10-29 17:43] ▲ Collapse
| | |
|
|
|
| Minä suosisin: englantaa, englannos | Dec 30, 2007 |
On aivan tavanomaista kaikissa kielissä, että pitkiä ilmauksia lyhennetään: digitaalinen televisio > digi-tv, alennusmyynti > ale, selluloosa > sellu, pakettiauto > paku.
Sanat 'englannintaa' ja 'englanninnos' ovat pitkiä ja kankeankuuloisia. 'Englantaa' ja 'englannos' saattavat aluksi särähtää jonkun korvaan, mutta kun niitä käytetään jonkin aikaa, niin niihin totutaan. Samalla lailla 'sovellus' kuullosti ensin virheelliseltä ('sovellutuksen' sijasta), mutta siihenki... See more On aivan tavanomaista kaikissa kielissä, että pitkiä ilmauksia lyhennetään: digitaalinen televisio > digi-tv, alennusmyynti > ale, selluloosa > sellu, pakettiauto > paku.
Sanat 'englannintaa' ja 'englanninnos' ovat pitkiä ja kankeankuuloisia. 'Englantaa' ja 'englannos' saattavat aluksi särähtää jonkun korvaan, mutta kun niitä käytetään jonkin aikaa, niin niihin totutaan. Samalla lailla 'sovellus' kuullosti ensin virheelliseltä ('sovellutuksen' sijasta), mutta siihenkin ajan oloon tottui.
Varsinkin usein esiintyvien ilmaisujen lyhentäminen on osa kielen normaalia kehitystä, kuten myös se, että jokainen kieliyhteisön jäsen on oikeutettu tuomaan oman panoksensa kielen kehitykseen ja se, että kielessä aina on ja kuuluu olla kilpailevia ilmaisuvaihtoehtoja. Kielenkäytön ankara "huoltaminen" tässä suhteessa on karhunpalvelus kielelle. Kovin inhimillistä tosin ja sitä paitsi kielten luonnollisen kehityksen tukahduttaminen on kovin pieni paha ihmiskunnalta verrattuna siihen, että se on hullun lailla hyvää vauhtia tuhoamassa koko tämän maapallon. ▲ Collapse
| | | | finntranslat (X)
Finska
Local time: 01:50
engleski na finski
+ ...
| heinrichin puolella. | Jan 2, 2008 |
Valitettavasti englannos ja englantaa viittaavat mielestäni rujoihin asioihin ja käytän mieluummin pelkästään kokonaisvaltaisia lauseita.
| | | | Riitta Law
Ujedinjeno Kraljevstvo
Local time: 23:50
finski na engleski
Minä siis joko suomennan tai käännän englanniksi. Niin se käy.
Mikä muuten on yleinen mielipide sanasta "system"? Joskus ei millään haluaisi käyttää "järjestelmää" kun "systeemi" kuulostaisi paremmalta, mutta ei, oikolukijat vaan vaativat järjestelmää...
| | | | Ovom forumu nije dodijeljen poseban moderator. Ako želite prijaviti povredu pravila portala ili zatražiti pomoć, molimo obratite se ovlaštenim djelatnicima portala » Englannintaa vai englantaa? | TM-Town | Manage your TMs and Terms ... and boost your translation business
Are you ready for something fresh in the industry? TM-Town is a unique new site for you -- the freelance translator -- to store, manage and share translation memories (TMs) and glossaries...and potentially meet new clients on the basis of your prior work.
More info » |
| | CafeTran Espresso | You've never met a CAT tool this clever!
Translate faster & easier, using a sophisticated CAT tool built by a translator / developer.
Accept jobs from clients who use Trados, MemoQ, Wordfast & major CAT tools.
Download and start using CafeTran Espresso -- for free
Buy now! » |
|
| | | | X Sign in to your ProZ.com account... | | | | | |
Login to reply/comment 
